Ihmisten hyvinvointi on minulle tärkeää — haluan olla johtaja, joka kuuntelee, tukee ja toimii reilusti.
Samalla kannan vastuuta siitä, että yritykseni talous pysyy kunnossa. Tämä on jatkuvaa tasapainon etsintää sote-alalla, jossa resurssit kiristyvät ja hintakilpailu kovenee.
Alan nykytila
Uutisissa puhutaan lähes päivittäin YT-neuvotteluista, säästöpaineista ja henkilöstön vähentämisestä hyvinvointialueilla.
Tämä vaikuttaa suoraan myös meihin yrittäjiin: kun ympärillä velloo epävarmuus, se heijastuu väistämättä myös työyhteisöön, motivaatioon ja jaksamiseen.
Työntekijöiden toiveet liittyvät usein joustoihin, koulutuksiin ja erilaisiin etuihin — ja ne ovat inhimillisiä ja ymmärrettäviä.
Mutta samaan aikaan yrityksen täytyy huolehtia kannattavuudesta, laadusta ja vastuullisuudesta.
Nämä kaksi näkökulmaa eivät aina kulje käsi kädessä, ja juuri siinä kohtaa empaattinen johtaja joutuu todelliseen testiin.
Empaattisuus ja taloudellisuus eivät ole vastakohtia
Empaattinen johtajuus on ennen kaikkea kuuntelemista, läsnäoloa ja ymmärrystä.
Se luo luottamusta ja lisää työn merkityksellisyyden tunnetta.
Mutta empaattisuus ei ole sama asia kuin jatkuva “kyllä”-sanominen.
Kun etuja on paljon , niistä tulee helposti uusi normaali — ja silloin kiitollisuus vaihtuu uusiksi vaatimukseksi.
Reiluus ja tasapuolisuus joutuvat tällöin koetukselle, vaikka taustalla olisi kuinka hyvä tahto.
Siksi johtajan on välillä pysähdyttävä ja kysyttävä: mikä on oikeudenmukaista koko työyhteisölle ja yrityksen tulevaisuudelle?
Tasapuolisuus on johtajuuden kulmakivi
Jokaisen toivetta ei voi täyttää — ja juuri siksi tasapuolisuus on yksi johtajuuden tärkeimmistä arvoista.
Reiluus on sitä, että jokainen tietää olevansa tärkeä ja että päätökset tehdään harkiten ja johdonmukaisesti – yhteistä kokonaisuutta ajatellen.
Kun henkilöstö tietää, miksi ratkaisuja tehdään, luottamus pysyy, vaikka lopputulos ei aina miellyttäisikään.
Se on osa johtajan vastuuta — päätösten selittäminen on myös välittämistä.
Ymmärrys ja realismi kulkevat käsi kädessä
Empaattinen johtaja ei sulje silmiään taloudellisilta realiteeteilta.
Päinvastoin – hän ymmärtää, että hyvinvointi ja kannattavuus tukevat toisiaan.
Kun yritys on vakaa ja talous kunnossa, se voi tarjota työntekijöilleen enemmän turvaa, joustoa ja kehittymisen mahdollisuuksia.
Johtajuus on lopulta juuri tätä: kuunnella ja olla läsnä, mutta myös asettaa rajat ja kantaa vastuu kokonaisuudesta.
Sote-alan muutoksessa haluan olla johtaja, joka kulkee rinnalla — mutta myös se, joka uskaltaa tehdä vaikeita päätöksiä.
Yhdessä voimme rakentaa työyhteisön, jossa ihmiset voivat hyvin ja jossa yritys pysyy elinvoimaisena.
Tasapaino ei ole helppo, mutta se on tavoiteltava.
Tämä on tila dialogille – rehellisille oivalluksille, opille ja yhteiselle kasvulle.